Tämä verkkosivusto on suunnattu suurelle yleisölle Suomessa
Jos astma oireilee hyvästä lääkehoidosta huolimatta, saattaa kyseessä olla sairauden vaikeampi muoto eli vaikea astma.
On tärkeää tunnistaa astman pahenemisen oireet ja kertoa niistä lääkärille, sillä vaikea astma voidaan diagnosoida ja sitä voidaan hoitaa.
Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, johon kuuluvat keuhkoputkien lisääntynyt supistumisherkkyys ja siihen liittyvä keuhkoputkiston limakalvotulehdus.
Tavallisia oireita ovat yskä, limaneritys, painon tunne rintakehällä, hengenahdistus ja uloshengityksen vinkuminen. Astman taudinkuvia on erilaisia lievästä vaikeaan.¹
Vaikeaa astmaa sairastaa noin 5% kaikista astmapotilaista.²
Uusia vaikean astman diagnooseja tehdään Suomessa vuosittain arviolta joitain kymmeniä.²
Vaikean astman diagnoosi ja hoidon arvio tulisi tehdä aina keuhkolääkärin vastaanotolla.²
Pahenemisvaiheessa astman oireet, kuten yskiminen, limaisuus, hengenahdistus ja vinkuminen selkeästi pahenevat. Onkin tärkeää, että astmaa sairastava tunnistaa pahenemisvaiheiden oireet ja tietää kuinka toimia pahenemisvaiheen aikana, jotta sen etenemistä pystytään ehkäisemään.1
Pahenemisvaiheeseen viittaavien oireiden ilmaantuessa hengitettävien lääkkeiden annostusta tulisi lisätä lääkärin ohjeen mukaan. Jos oirelääkityksen lisääminen ei auta tai pahenemisvaiheita on usein, tulee hakeutua lääkärin vastaanotolle astman hoidon tehostamisen arvioon. Toistuvat pahenemisvaiheet saattavat olla merkki vaikeasta astmasta.⁴
Pahenemisvaiheet vaikuttavat heikentävästi astmaa sairastavan toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Niitä kuitenkin voidaan ehkäistä hyvällä astman hoidolla.1
Astman pahenemisvaihe johtuu yleisimmin hengitystieinfektiosta. Sen oireet ovat yksilöllisiä, mutta niitä voivat olla esimerkiksi¹:
Tukkoinen tai flunssainen olo.
Ahdistava olo ja yskä aamulla tai aamuyöllä.
Lisääntynyt tarve käyttää keuhkoputkia laajentavaa lääkettä useampana päivänä peräkkäin.
Yskä ja hengittämisen vaikeus myös päivällä.
Hengenahdistus rasituksen aikana.
Astman hoidon tavoitteena on hyvä hoitotasapaino, joka tarkoittaa oireettomuutta, keuhkojen normaalia toimintaa ja pahenemisvaiheiden estämistä.⁴
Hyvässä hoitotasapainossa oleva astma ehkäisee sairauden aiheuttamaa toimintakyvyn ja elämänlaadun heikkenemistä ja mahdollistaa esimerkiksi vaikeaakin astmaa sairastavan työkyvyn mahdollisimman pitkään.⁴
Hyvään hoitotasapainoon pääsy edellyttää astman säännöllistä seurantaa ja hoitoon sitoutumista lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti.
Hoitotasapainon voi ajatella olevan hyvä, jos astmaa sairastava²:
Kokee toimintakykynsä ja elämälaatunsa hyväksi.
Voi elää oireetonta arkea.
Joutuu ottamaan oirelääkettä korkeintaan kaksi kertaa viikossa.
Ei mittaa PEF-seurannassa poikkeavia arvoja.
Jos astmaoireet eivät ole hyvässä hoitotasapainossa tai jos ilmenee elämänlaatua haittaavia oireita hyvästä hoitoonsitoutumisesta huolimatta, on hyvä ottaa yhteyttä lääkäriin astman systemaattista selvittelyä eli sairauden tyypin ja asteen selvittämistä varten.
Vaikea astma voidaan jakaa tulehduksellisiin alatyyppeihin, joista yleisimmin tunnistettu on vaikea allerginen tai ei-allerginen eosinofiilinen astma.
Muita tulehduksellisia alatyyppejä ovat:
Vaikea eosinofiilinen astma
Eosinofiiliselle astmalle on tyypillistä tietyntyyppisten valkosolujen eli eosinofiilien lukumäärän lisääntyminen elimistössä: ysköksissä, keuhkoputken limakalvolla ja veressä. Eosinofiilinen astma voidaankin todeta verikokeella veren eosinofiilimäärän lisäännyttyä.³
Suurentunut veren eosinofiilimäärä on merkittävä vaikean astman pahenemisvaiheita lisäävä riskitekijä. Tieto niiden määrästä jo diagnoosivaiheessa, mahdollisten hoito-ongelmien sekä astman pahenemisvaiheiden yhteydessä ennen mahdollista tablettikortisonihoidon aloitusta on avuksi vaikean astman hoidon valinnassa.⁴
Vaikea astma saatetaan usein sekoittaa vaikeahoitoiseen astmaan, sillä molempien oireilu saattaa olla samankaltaista. Kyseessä on kuitenkin eri tila.
Astma arvioidaan vaikeaksi, kun astman oireita ei saada hallintaan maksimaalisesti ja oikein käytetystä lääkehoidosta ja astmaa vaikeuttavien liitännäissairauksien hallinnasta ja ympäristöaltisteiden eliminoinnista huolimatta. Oireita ovat lisääntyneet jatkuvat hengitystieoireet sekä lisääntyneet astman pahenemisvaiheet. Kaikki nämä heikentävät sairastuneen toimintakykyä ja elämänlaatua ja niiden ehkäisyyn tulisi kiinnittää huomiota.2
Tulehduksellisen astman alatyypin tunnistaminen on tärkeää, jotta mahdollisen vaikean astman hoito voidaan optimoida juuri kyseiseen alatyyppiin.
Vaikean astman hoidossa astman peruslääkityksen tulee olla optimoitu.
Vaikean astman perushoitoon kuuluvat säännöllisesti eli päivittäin otettava astmatulehdusta hoitava kortisonipohjainen hengitettävä inhalaatiolääke sekä yksi tai useampi lisälääke, yleensä pitkävaikutteinen keuhkoputkia avaava inhaloitava tai tablettimuotoinen lääke, joita otetaan myös säännöllisesti. Lisäksi potilailla tulee olla käytössään nopeavaikutteinen keuhkoputkia avaava inhaloitava oirelääke, jota otetaan tarvittaessa oireisiin.⁴
Suun kautta otettava tablettikortikosteroidi eli kansankielellä kortisoni tehoaa vaikeaan eosinofiiliseen astmaan, mutta toistuvia kuureja tai säännöllistä käyttöä tulisi välttää kortisonin haittavaikutusten vuoksi.⁴
Eosinofiilisen ja allergisen eosinofiilisen astman alatyyppiä voidaan hoitaa astman perushoidon lisäksi biologisilla lääkkeillä, jotka hoitavat näille alatyypeille ominaista astmatulehdusta spesifisesti. ³ ⁴
Oikeanlaisen lääkehoidon lisäksi myös vaikean astman omahoito on erittäin tärkeässä roolissa hyvän hoitotasapainon ja elämänlaadun saavuttamiseksi sairaudesta huolimatta.⁴
Astma on sairautena yksilöllinen ja sitä sairastavan on hyvä tunnistaa omat yksilölliset oireita pahentavat tekijät (esimerkiksi pakkanen, siitepölyt ja tulehduskipulääkkeet) ja hallita oikeat toimintatavat niiden suhteen. Myös tähän saa apua terveydenhuollosta.⁴
Omahoitoon kuuluu⁴:
Lääkärin määräämän lääkehoidon toteuttaminen kotona ohjeiden mukaisesti.
Painonhallinta ja riittävä liikunta.
Tupakoinnin lopettaminen ja tupakansavun välttäminen.
Myös hengitettävien lääkkeiden oikeaan inhalaatio- eli hengitystekniikkaan on hyvä kiinnittää huomiota ja pyytää tarvittaessa neuvoa terveydenhuollon ammattilaisilta.
Lähteet:
Olet napsauttanut linkkiä ulkoiseen sivustoon. Jotkin sivustolinkit johtavat AstraZenecan maailmanlaajuisiin verkkosivustoihin tai muihin kolmansien osapuolten verkkosivustoihin. AstraZeneca Suomi ei vastaa ulkopuolisten sivustojen sisällöstä, joihin se on linkitetty.
Valitse Jatka edetäksesi tai Peruuta palataksesi portaaliin.
